Esikoiseni istui pöydän ääressä piirtelemässä ja seurasi
samalla, kun hoidin vauvaa. Hän katseli minua pitkään miettiväisen näköisenä ja
lausui viimein ajatuksensa: ”Äiti, miksi sulla on vieläkin noin iso maha?”
Ensimmäisen raskauden aikana minulle tuli 12 kg lisää
painoa. Tuolloin kilot karisivat vauvavuoden aikana pikkuhiljaa itsestään
tavallisella arkiliikunnalla ja ruokavaliolla niin, että toista lasta
odottaessani olin normaalipainossani. Toisen raskauden aikana meillä oli
remontti, muutto ja vilkas taapero. En jaksanut huolehtia kovin hyvin
syömisestäni, joten raskauskiloja tuli liian vähän. Loppuraskaudesta tunsin
itseni todella voimattomaksi ja minua huimasi usein. Kolmannen raskauden
kohdalla kiinnitin huomiota terveelliseen syömiseen, ja painoa tuli mielestäni
sopivasti 10 kg.
 |
| Jumppakenkä odotti äsken näin yksinäisen näköisenä vaatehuoneen nurkassa... |
Nyt kolmannen lapsen syntymän jälkeen en ole enää jaksanut
panostaa kovin tehokkaasti terveelliseen ruokavalioon omalla kohdallani. Päinvastoin
turrutan ihan liian usein väsymystäni suklaalla ja muilla herkuilla. Pieni
tarkkanäköinen poikani on siis aivan oikeassa. Äidin vatsa on edelleen, 7,5 kk
synnytyksen jälkeen, pehmoinen ja pyöreä!
Kaikki raskausaikani ovat olleet viimeisen viiden vuoden
aikana. Keskivartaloni on ollut lujilla. Nyt kolmannen vauvan kohdalla alan
huomata selvästi enemmän merkkejä heikosta lihaskunnosta keskivartalossani.
Minulle on tullut ilkeitä selkäkipuja, välillä päivittäin. Lisäksi yleiskuntoni
on mennyt niin heikoksi, että väsyn jo pitemmillä kävelylenkeillä.
On ikävää huomata itsessään rapakunnon merkkejä. Aikana
ennen lapsia liikuin aina paljon. Kävin juoksemassa, jumpalla, hiihtämässä ja
työmatkapyöräilin. Nytkin haluaisin liikkua ja tuntea itseni raikkaaksi ja
sporttiseksi. Voin kertoa, että olo on usein ihan jotain muuta! Valvotut yöt,
raskausaikojen vaikutukset ja epäterveellinen herkuttelu vievät voimia.
Lisäksi tähän huonoon fyysiseen kuntooni liittyy
jonkinlainen epämääräinen nolouden tai jopa häpeän tunne. Omissa ajatuksissani
äidin tulisi olla iloisen reipas ja touhukas. Äiti kävisi juoksulenkillä,
milloin vain ehtisi perheen menojen lomassa, ja pukeutuisi timmeihin
urheiluvaatteisiin leikkipuiston mamma-treffeille.
 |
| Käyttövalmiina! |
Tällä viikolla tein ensimmäisen, toivottavasti tehokkaan
askelen kohti parempaa kuntoa: Varasin itselleni ajan fysioterapeutille. Toivon
häneltä ohjausta ja hyviä jumppaliikkeitä keskivartalon kuntouttamiseen.
Toivon, että selkäkivut hellittävät ja voisin pikkuhiljaa jälleen saada
liikunnan osaksi arkeani.
Millaisia raskausaikojen jälkeisiä kuntoon pääsemisen
tarinoita tai vinkkejä Teillä on?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti